perjantai 30. huhtikuuta 2010

Jäätelökioski, osa II

Tekevälle sattuu ja kysyvälle vastataan. Piti sitten ihan lähestyä kaupungingeodeettiä kysymyksellä, miksi jäätelökioski on siinä missä on. Siksi, että torin työmaan vuoksi piti kioskeille etsiä väliaikaiset paikat. Uudelle kävelykadulle kioskia ei haluttu laittaa, joten paikka löytyi Carlsonin vierestä. Poikittain kadulla se on siksi, ettei mahtunut pitkittäin. Olisi kyllä alunperin sijoitettu ja vielä käännettykin, mutta teknisesti ei mahdollista. Ei paras mahdollinen lopputulos, totesi Hannu Peltomaakin.

Meillä on onnistunut uusi kävelykatu. Ymmärrän kyllä, että siitä ei haluta tehdä basaaria, mutta olisiko se jäätelökioskin paikka kuitenkin ollut siellä? Sitä vartenhan kävelykatuja tehdään, että siellä on elämää ja ihmisiä. Kaupunki kaavailee kulttuuriperintöohjelman laatimista. Minusta se on hyvä, koska siinä työssä prosessoidaan läpi ne paikat, jotka meille ovat tärkeitä ja jotka halutaan nostaa esille. Tässä tapauksessa niitä ovat kaikki osalliset - uusi kävelykatu, tuomiokirkko ja näkymä sille sekä taidemuseo laitoksena ja rakennuksena.

Hyvää vappua!

Pia Puntanen

2 kommenttia:

  1. Tää on siksi niin hyvä moka, että lähes kaikki jotka kiskin näkee, tajuaa, että ihan kaikki julkisten tilojen ratkaisut eivät silmää eikä mieltä palvele. Ihan aiemmin piittaamattomatkin toteavat, että ei hyvä. Huono. Idea kävelykadusta on: ei vain liikkumismahdollisuus vaan myös kaupungin visuaalisen ja viihtymisen kannalta tärkeä parannus. Ei edes tilapäisenä näin tuore uudistus voi eikä saa myttääntyä yhden jäätelökioskin jalkoihin! Ajattelee Vesterisen Hillevi

    VastaaPoista
  2. Tämähän on ihan selkeä insinööriratkaisu :) Toivotaan, että kuitenkin väliaikainen.

    VastaaPoista