maanantai 12. syyskuuta 2011

Kotiseudun rakkaat äidinkasvot

vai mitenkähän sitä kuvailisi, viime viikonloppuna koettuja hienoja hetkiä. Viikonloppuun mahtui paljon: ihana alkusyksyn tori täynnä upeita luonnonantimia, auringonpaiste ja tunne siitä, että kavala maailma on nyt hyvin kaukana Mikkelin torilta. Leppoisaa pikkukaupungin menoa. Iltapäivällä ja illansuussa risteily ystävien kanssa partiolaisten Lola 3 aluksella aina pitkälle Ristiinan puolelle, kauniita mökkejä, maalaismaisemia ja uusia taloja auringonkilossa. Ja sokerina pohjalla sunnuntaina Eifman ballet'n esitys. En ole suuri baletin ystävä, mutta tämä teki vaikutuksen: koreografia jossa yhdistyi baletin klassinen tekniikka ja tunneilmaisua ja tarinaa tukeva liikkeiden muotokieli. Ja aivan mieletön puvustus! Olisi pitänyt varoittaa, tämä blogi sisältää tuotemainontaa!

Mutta kaiken kaikkiaan Mikkeli ei ole ollenkaan hullumpi paikka asua. Nostan hattua, sekä kiitän ja kumarran kaikille niille tahoille, jotka ovat tuoneet kaupunkiimme maailmanluokan esiintyjiä ja suoneet meille mahdollisuuden kurkistaa taiteen maailmaan omalta kotiovelta. Helppoa, mutta niinhän se elämä täällä on!

Pia Puntanen