Muutamia päiviä sitten Mikkeli torimontun laidalla olevien Suur-Savon talon ja porttirakennusten ympäriltä purettiin huput. Talojen torinpuoleiset julkisivut oli kunnostettu ja maalattu. Suur-Savon funkkistalo paljastui vaaleana, hieman kellertävänä ja porttirakennukset persikan tai ehkä poltetun okran värisinä. Olin kuullut, että porttirakennuksissa oli kaivettu väri aiemmista kerrostumista.
Samalla vanhan linja-autoaseman päälle on alkanut nousta katon kaari ja viimeksi tyhjänä olleelle tontille tulevan rakennuksen hahmo ja massa. Katselen, pohdiskelen, - ai tuon värisiä, no eihän tuo kaari nyt tässä vaiheessa hullummalta näytä, toivottavasti uudisrakennuksesta ei tule suljettu sisäänpäin kääntynyt massa.
Torin monttu alkaa saada jo kantta ja täyttyä, eilen huomasin että sen läpikin jo pääsee. Vuosi on eletty hässäkän keskellä, mutta vielä pitäisi jaksaa. Ymmärrän, että yrittäjät torin ympärillä alkavat jo tuskastua.
Kuntaliiton tämän päivän tiedotteessa kehotettiin kuntia ottamaan huomioon asukkaidensa mielipiteitä ja luomaan kontakteja kaupunginosa ja kyläyhdistyksiin ym. Lähidemokratia on päivän sana. Sitähän me kotiseutuliikkeessä olemme tehneet jo vuosikymmenien ajan.
Pia Puntanen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti